Frisbeegolfin MM-kisat nostivat lajin näkyvyyden huippulukemiin – edellisen kerran vastaava yleisöbuumi koettiin koronavuosina. Jäävätkö loppuvuoden tapahtumat, esimerkiksi Frisbeegolfliiton “main event” frisbeegolfin SM-kisat MM-huuman varjoon? Vai olisiko, ajoissa suunnitellulla ja hyvin kohdennetulla markkinoinnilla myös nämä kilpailut saaneet valtavan boostin ja houkutella uutta yleisöä, joka on juuri nyt lähempänä lajia kuin koskaan ennen.
SM-kisojen markkinointi ja näkyvyys eivät pysyneet kasvun vauhdissa ja suunnittelu käynnistyi selvästi aivan liian myöhään. Kun toteutus on hajanaista ja vastuu jää pääosin seuroille, joilta usein puuttuu ammattimainen mediatiimi, graafisen suunnittelun osaaminen ja riittävät markkinointiresurssit, joka johtaa siihen, että tapahtumien viestintä jää usein hajanaiseksi ja tehottomaksi, mikä rajoittaa yleisön kiinnostusta ja osallistumista. Myös frisbeegolfliiton omat resurssit ovat vaikeina aikoina varmasti rajalliset, mikä korostaa tarvetta uudenlaisille toimintamalleille.
Käsitykseni mukaan Frisbeegolfliitolla ei edelleenkään ole kokonaista tiimiä vastaamassa myynnistä ja markkinoinnista. En tässä yhteydessä lähde pureutumaan asiaan syvällisesti, mutta yksi asia on itsestäänselvä: Hyvin johdettu ja osaava tiimi maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tästä löytyy erittäin hyviä esimerkkejä lajin sisältä. Yhden henkilön panos ei riitä tällaisen kokonaisuuden hallintaan.
Tulevaisuutta ajatellen tapahtumien potentiaali olisi huomattavasti suurempi, jos markkinointiin panostettaisiin systemaattisesti ja laadukkaasti. Selkeä visuaalinen ilme, sosiaalisen median aktivointi ja yhtenäinen brändäys nostavat tapahtumat näkyviksi sekä houkutteleviksi laajemman yleisön silmissä.
Näin myös harrastajamäärät ja katsojaluvut voivat kasvaa, mikä hyödyttää koko lajiyhteisöä.
Jotta frisbeegolfin tapahtumat voisivat todella kasvaa ja saavuttaa uusia yleisöjä, on välttämätöntä, että liitto tarjoaa tukea markkinoinnin ja viestinnän osa-alueilla. Ehdotinkin, että liitto voisi luoda yhtenäisen selkeän viestintälinjan, jota kaikki järjestäjät/seurat voivat hyödyntää. Sisältäen myös ajanmukaiset valmiit grafiikkapohjat, some-ohjeistukset ja materiaalipankin.
Liitto voisi nimetä osaavan tiimin isoimpiin tapahtumiin esimerkiksi nyt SM-kisat (mediatuotanto + graafikko + some), joka työskentelee tapahtumien kanssa ennen, aikana ja jälkeen. Näin seuralla ei tarvitse olla omaa “mediaosastoa”, vaan se saa TUKEA valmiina pakettina.
Ja ehkä tärkeimpänä kaikille selkeä strategia ja varmistaa, että tavoitteet on kaikille samat. Sovitaan etukäteen sisällöntuotannon rytmi ja kanavat: teaserit, pelaajaesittelyt, livestreamit, tuloskoosteet ja jälkimarkkinointi.
Ymmärrän hyvin ja arvostan valtavasti sitä, että liiton työntekijät tekevät parhaansa resurssien puitteissa. Artikkeli ei ole missään nimessä kritiikkiä yksittäisiä henkilöitä kohtaan, vaan enemmänkin havainto siitä, että markkinointi ja näkyvyys näyttää jäävän helposti muiden kiireellisten asioiden jalkoihin. Ajatus on, että kun näkyvyys nostetaan yhtä olennaiseksi tavoitteeksi kuin itse kilpailujen järjestäminen, se alkaa saada myös niitä resursseja ja suunnitelmallisuutta, joita se tarvitsee. Se olisi ennen kaikkea investointi lajin ja tapahtumien kasvuun ja samalla helpotus niille työntekijöille ja seuroille, jotka nyt kantavat ison vastuun yksin.
Liiton tavoitteena pitäisi olla myös kaikkien SM-kisojen järjestämisen helpottaminen järjestäville seuroille. Nyt kuulee usein, ettei hakemuksia tule, ei ole ihme, sillä seuralle jäävä työmäärä on valtava. Jos liitto hoitaisi taustalla ne suuret linjat valmiiksi, järjestävät seurat voisivat keskittyä “vain” kilpailun järjestämiseen ja radan kuntoon laittamiseen ilman ylimääräistä mediatuotantoon ja sopimushässäkkään liittyvää taakkaa.
Lajin kasvun, näkyvyyden, sekä etenkin huipputapahtumien keskuksen Kippiksen kannalta on surullista, ettei tulevia SM-kisoja saada valtakunnallisesti esiin tv:stä.
– Micci “Känts” Kohvakka
